Talvehtijat

Keijunmekko

Viherhuoneessa on talvehtinut pelargonien lisäksi tänä talvena ensimmäistä kertaa keijunmekko ja portulakka. Verenpisaroidenkin talvettamista suunnittelin, mutta pakkanen saatteli ne kompostikuntoon ennen kuin minä ehdin siirtää niitä sisälle.

Keijunmekon nostin omassa ruukussaan amppeliin. Katkoin sen versot lyhyiksi. Kerran viikossa olen lirauttanut sille vettä. Tuo kuvassa näkyvä verso on kukkinut koko talven, koko muu kasvi on ollut aivan kuolleen näköinen. Nyt helmikuussa pari muutakin vihreää versoa kurottelee amppelin reunojen yli, joten alan uskoa että se on selviytynyt talvesta.

Portulakan selviytymisestä ei sen sijaan voi vielä ihan varma. Se muuttuu edelleen kurjemmaksi ja kurjemmaksi. Mutta toisaalta se työntää uusia hennonvihreitä versoja, joten ei se ainakaan vielä kuollut ole. En ole senkään talvehtimista osannut muuten auttaa kuin antamalla pienen vesitilkan silloin tällöin. Koko ajan olen ollut epävarma siitä, tarvitsisiko se enemmän vai vähemmän vettä.

Portulakka

Bougainvillea on jo hyvinkin kevätmielellä. Pisimmät uudet versot ovat yli 20-senttisiä. Leikkasin sen tänä vuonna vasta joulukuussa, ja se on viettänyt talven hämärässä ja viileässä. Viherhuoneeseen se ei mahdu. Aloitan lannoituksen pian, ja toivon että kukinta alkaisi aikaisemmin kuin viime kesänä.

Pelargonit viihtyvät viherhuoneessa talven yli niin että kukkivat vielä joulukuussa, ja ensimmäiset aloittavat kukintaansa jo nyt. Ne eivät siis mene lepotilaan lainkaan. Talvella kasvavista pitkistä versoista saa hyviä pistokkaita. Suureksi ilokseni myös kaikki tuoksupelargonit voivat hyvin. Niiden talvettamisen kanssa en ole aikaisemmin onnistunut.

Pinkki tähtipelargoni on ainoa talven uhri. Se alkoi näyttää kurjalta joulukuussa. Otin kiireellä pistokkaan ja lopetin kastelun kokonaan. Mutta ei auttanut. Emokasvi kuoli, eikä edes pistokas lähtenyt kasvuun. Tähtipelargoni oli ainoa pelargoni, joka talvehti lasitetussa ruukussa. En huomannut että sen multa ei kuivunut samaan tahtiin kuin lasittamattomissa lasiruukuissa kasvavien pelargonioiden. Liikakastelu koitui tähtipelargonini kohtaloksi. Otan opiksi.

Multaa jääkaapissa

Olin pyhästi päättänyt, että tänä vuonna tilaan siemeniä vain tarttolaisesta Seemnemaailman nettikaupasta. Huomattavan edullisten hintojen lisäksi siksi, että Seemnemaailman valikoimassa on runsain määrin erilaisia daalioita, joita kasvatin ensimmäistä kertaa viime kesänä. Daaliani olivat niin hienoja, että nyt haluan kokeilla uusia lajeja.

Viime kesänä näin Allt om Trädgård -lehdessä kuvan asetelmasta, jossa kasvoi etualalla violettia lehtikaalia ja takana jättiverbenaa. Tuollainen ensi kesäksi, ajattelin. Seemnemaailma ei kuitenkaan myy jättiverbenan siemeniä, mikä johti pyhän lupaukseni murtumiseen jo tammikuun alkupuolella.
Satuin kotimatkalle samaan kyytiin siipan kanssa ja hän halusi poiketa K-raudassa. Kun hän hoiteli asioitaan, minä poikkesin puutarhapuolelle ihan vain kurkkaamaan, olisivatko siemenet jo saapuneet. Kyllä olivat. Oli jättiverbenaa, mutta myös paljon kaikkea muuta kiinnostavaa, uusia tuttavuuksia ja muuta hauskaa: peruntsinnioita, paperikukkia, sinisiä kukkia, joiden nimi on rasti, ja hiukan nolona on tunnustettava: kaksi pussillista daalioita.

Tein ystävän kanssa yhteistilauksen Seemnemaailmaan. Oli helppoa ja toimi hyvin. Joissain pusseissa on vähemmän siemeniä kuin suomalaisten siemenkauppojen pusseissa, mutta se ei ole ollenkaan huono asia. Yhdestäkin suomalaisesta siemenpussista olen kylvänyt jo kolmena keväänä leijonankitoja ja siemeniä riittää vielä  ainakin tällekin vuodelle, joten vähempikin siemenmäärä riittäisi. Tilasin monta pussillista daalian siemeniä ja viisi pussillista pelargonin siemeniä ja lisäksi unikkoja ja auringonkukkia jne yhtä ja toista muuta, yhteensä parikymmentä pussia. Pusseissa lähes kaikki tekstit ovat venäjäksi. Onpahan vihdoin jotain käyttöä yli 30 vuoden takaiselle lukiovenäjälleni.

Toisen kerran lankesin, kun menin katsastamaan, onko Plantageniin jo saapunut ulkoruukkuja. Ei ollut. Mutta siemenet olivat. Ja kun siellä on sellainen pirullinen "ota 5, maksa 4" tarjous ja kun rucolan siemeniä oli tarvis, niin tietäähän se miten kävi: pinaattia, salaattia, jaloakileijoja, koristetupakkaa.

Yleensä olen aloittanut kylvöt hiihtoloman jälkeen helmikuun lopussa. Tänä vuonna olen hiihtolomalla vain muutaman päivän, joten pääsin kylvämään aikaisemmin. Pelargonit kylvin viime viikonloppuna ja suurin osa on jo itänyt, nopeimmat kolmessa päivässä. Viimevuodelta yli jääneet kelloköynnöksen siemenet ovat myös mullassa ja näyttävät itävän hyvin. Kun ne nyt saavat kasvaa kuukautta pitempään kuin viime vuonna, niin ehkä kukkiakin tulee enemmän kuin kaksi. Ihan ensimmäisenä kylvin kuitenkin jättiverbenan pikkuruiset siemenet. Kylvin ne muoviseen kirsikkatomaattirasiaan ja ne ovat nyt olleet kaksi viikkoa kylmäkäsittelyssä jääkaapissa. Teini kuuluikin kommentoivan isälleen, että "ootko huomannut että meillä on multaa jääkaapissakin".